Toissa vuonna WWF:n Earth Hour onnistui ylittämään ärsytyskynnykseni infernaalisilla kynttilöillään. Nyt tässä onnistuttiin jo ennen itse tapahtumaa. Helsingin kaupungin ympäristökeskus, WWF ja ilmastoinfo ovat järjestämässä 29.3 “Suomen ensimmäistä hiilivapaata keikkaa”. Miten tämä tehdään? Polkemalla pyörää.
“Haluamme osoittaa, että hyvät bileet voi järjestää myös hiilivapaasti tuotetulla polkusähköllä. Fossiilisen energian kulutus on ilmastonmuutoksen suurin aiheuttaja.”: Ympäristökeskuksen tiedottaja Jussi Karmala
Aikaisemmin opimme jo, että ne Earth Hourin aikana sytytetyt kynttilät aiheuttavat enemmän päästöjä kuin se päällä ollut energiansäästölamppu. Tarkastellaan nyt oppimisen ilosta hiukan noita polkemisen ilmastovaikutuksia, kun se ei näytä kiinnostavan tapahtuman järjestäjiä. (Moni osaa jo arvata mihin tämä taas päätyy. Tämä on niin ennustettavaa, että se kyllästyttää minuakin.) Jos poljet polkupyörällä kevyesti, metabolismi nousee nähtävästi n. 50W. (2000 kcal päivässä ruokaa implikoi n. 100W keskimääräistä metabolismia.) Jos vauhti kiihtyy, teho voi nousta selvästi tuota korkeammaksi, mutta käytetään nyt tuota 50W watin arviota. Kuinka suuri osa tästä puuskutuksesta päätyisi akkuun? Sanon 20%. Mikä se tarkka luku on ei ole olennaista. Olennaista on kuitenkin se, että tuosta ruumiin korkeammasta metabolismista ainoastaan pieni osa päätyy sähköksi ja loppu hukkuu lämpönä yms. ympäristöön. Sähköksi siis päätyy siis energiaa n. teholla 10 W.
IPhonen akkuun voi varastoida n. 5 Wh sähköä eli sen lataaminen tuolla kevyellä tahdilla veisi noin puoli tuntia. Jos verkkosähkö aiheuttaa 500 g CO2 päästöjä per kWh, puhelimen lataus aiheuttaa n. 2.5 gramman päästöt. Energia säilyy. Mistä energia pyöräilyyn tuli? Tämä energia tuli ruuasta. Millaiset päästöt ruoka aiheuttaa? Vastaus tähän riippuu ruokavaliosta, mutta jotta olemme mahdollisimman optimistisia oletamme pyörän satulaan vegaanin, jonka ravinto aiheuttaa n. 4 kg CO2 päästöjä per päivä. 2000 kcal kulutuksella tämä tarkoittaa 1.7 kg CO2 päästöjä/kWh (“primäärienergiaa” ruokana). Tämä on huomattavasti enemmän kuin n. 1 kg CO2/kWh (sähköä) päästöjä joita hiilivoimalassa tuotettu sähkö aiheuttaa. Kun vegaani lataa IPhonen akun polkemalla puoli tuntia polkupyörällä, hän aiheuttaa siis n. 40 g hiilidioksidipäästöjä. Tämä on yli 15 kertaa enemmän päästöjä kuin mitä akun lataaminen verkkosähköllä aiheuttaa. Vaikka tässä arviossa on varmasti epävarmuuksia on selvää, että lihasvoiman energiatehokkuus on hyvin alhainen.
Jos muuten arvioimme systeemin painoksi 15 kg ja materiaalien energiakustannuksiksi n. 30 MJ/kg, laitteen valmistus vaati noin 125 kWh energiaa. Jotta Iphonen akkuihin on ladattu edes tuon verran sähköä, laitetta on käytettävä n. 25000 kertaa. Jos käyttökertoja on 10/päivä, niin kuluu noin seitsemän vuotta ennen kuin hyötyenergiaa on “tuotettu” saman verran kuin mitä valmistus vaati. Mahtavatkohan pyörät olla vielä käytössä 7 vuoden päästä? Entä maankäyttö? Jos vegaanimme kuluttaa n. 1kg geneeristä ruokaa päivässä ja tämä ruoka on tuotettu tilalla, jossa maasta revitään ruokaa keskimäärin 3000 kg hehtaarilta, 1W homo sapiensin metabolismia vaatii n. 10 neliömetriä viljelysmaata. Se ylimääräinen 50W metabolismia pyörän satulassa siis takavarikoi jostain (polkemisen ajaksi) n. 500 neliömetriä viljelysmaata. Jos vegaani elää metsästä kerätyillä marjoilla, sienillä yms. vaadittu pinta-ala on hurjasti suurempi. Tuon alan voisi myös säästää vaikkapa luonnolle. (Villi ajatus eikö totta?)
No tietenkin ele on symbolinen, mutta miksi väittää sitä hiilivapaaksi? Polkemista perusteellaan näin…”Pyörän polkemisessa konkretisoituu se, että energiaa ei ole ihan helppo tehdä, ja siksi sitä kannattaa säästää. Pyörää joutuu polkemaan ihan tosissaan, jotta sillä saa kännykän ladattua“: ympäristöasiantuntija Pirjo Jantunen. (Sivuutan energian “tekemisen” muristen.) Joku toinen voisi vetää tästä sen johtopäätöksen, että koska sähkön tuottaminen ihmislihaksin on vaikeaa, sähkö kannattaa tuottaa toisin. Jos kuopan kaivaminen on rankkaa teelusikalla, ei siitä seuraa kaivinkoneen käytön hölmöys. Siitä seuraa vain oivallus teelusikan käytön typeryydestä (paitsi jos olit hakemassa tekosyytä olla kaivamatta kuoppaa). Lisäksi onko nyt niin, että symbolisia eleitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei ole tarpeeksi? Jos ei ole, niin eikö voisi keksiä symbolista elettä, jonka vaikutus ei olisi juuri päinvastainen sille mitä tavoitellaan?
WWF antaa toki vinkkejä muista tavoista viettää Earth Hour-tempausta. Ehdotuksia ovat esim. tulishow, kynttiläkulkue, kokoontuminen nuotion ääreen, kynttiläuinti ja luistelutapahtuma roihujen tai lyhtyjen valossa.
Yhteisöllinen soihtuparaati: Leni Riefenstahl
Siitä vain hiilijalanjälkiä laskemaan ja toivottavasti roihut sammutetaan nopeasti lopputuloksen tultua selväksi. Toki ymmärrän, että näin ei tietenkään toimita, koska kyse ei “oikeasti” ole päästöjen vähentämisestä vaan ympäristötietoisen identiteetin esittelystä. Tietoisuuden ei tarvitse olla todellista, jos kohdeyleisö on pihalla. Mitä vähemmän vaikutusten arviointeja tehdään sitä varmemmin kohdeyleisö on pihalla ja siksi arviointeja ei kannata tehdä.
P.S. Huomasin, että tapahtuma ärsyttää myös Steve Aplinia Atlantin toisella puolella osin samanlaisista syistä. “How did such a dumb idea as Earth Hour jump across such a big ocean? I think it is because Earth Hour, like all greenwash, is just so easy. It really is easy to pile into a gasoline-powered SUV and drive into the center of a city and wander around admiring the soft, romantic light from all those paraffin candles. That the WWF is spending so much money running ads to get people to partake in such meaningless exercises shows that its ideas tank has run empty.”